Inspiksestä toteutukseen – Kuormalava lasinalunen

Aktivoiduin taas pitkästä aikaa selailemaan Pinterestiä, tuota inspiroitumisen ihmemaata. Tauluille on muutamassa päivässä kertynyt sitä sun tätä kivaa pientä vinkkiä ja ideaa… 10 minuuttia myöhemmin arki on jo iskenyt päälle ja inspiraatiot hävinneet tuuleen yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Eikös se ole vähän hukkaan heitettyä inspiroitumista, jos se ei johda mihinkään? Paras keino muuttaa inspiraatio todellisuudeksi on luoda ideoiden toteuttamissysteemi. Sellainen systeemi, että perjantaisin ilmestyy postaus viikon Pinterest inspiksestä ja sen toteutuksesta. Sarjan aloittaa kuormalavan malliset lasinaluset.

Kohti sydänystävällistä elämää – Ennakkotunnelmat

Ensi viikolla menen labrakokeisiin mittauttamaan kolesteroliarvot. Ennakoin tulosten olevan sellaisia, että elämäntapoja täytyy kääntää rankasti sydänystävällisempään suuntaan. Miten tehdä tämä kaikki ilman että touhu muuttuu elämän keskipisteeksi ja pahimmillaan menee överiksi? Kuka auttaa kääntämään kurssin?

Flunssaviihdykettä

Viime viikko kului tasaisen varmasti pahempaan suuntaan valuneen flunssan kourissa. Olen viihdyttänyt itseäni nukkumisen lisäksi mm. Middlemarch ja The Man in The High Castle sarjojen avulla, kuuntelemalla Giuseppe Verdin Naamiohuvit oopperaa ja neulomalla lapasia.

Remonttitetris ja sukellus sisustuksen maailmaan

tiskipöytä kuvitus ©Tuija Pispa

Usein sanotaan, että uudessa kodissa on hyvä asua jonkin aikaa ennen kuin aloittaa kodin remontoinnin omaan makuun sopivaksi. Kotia pitäisi kuunnella ja siihen pitäisi tutustua, jotta ymmärtäisi mitä siellä oikeasti tarvitsee tehdä. Noh. Mehän ollaan asuttu tässä nykyisessä kodissa kesästä 2010 asti…

”Miten noin voi elää?” Kyllä näinkin voi elää. Koti on kuitenkin koti ja huonekalut saa paikoilleen, vaikka seinässä olisikin vain pohjamaali. Olisihan se toki kivempaa, jos paikat olisi ns. kunnossa ja kodin kauneudesta voisi rauhassa nautiskella.

Saattaapi siis olla, että tämän blogin merkittävin anti tulee tulevaisuudessa pyörimään sisustusasioiden ympärillä. Aika näyttää.

Anna soida, Elä musiikkia.

purjeveneet ja liekehtivä taivas © Tuija Pispa

Viime vuoden loppupuolelta asti olen käynyt säännöllisesti laulutunneilla. Puolen vuoden aikana ääneni ja tekiikkani on kehittynyt, ja ennen kaikkea olen saanut jonkinlaisen käsityksen siitä mitä äänestäni voi saada irti ja mihin suuntaan sitä kannattaa viedä…
On aika hassu tunne, kun huomaa, että tarvitsee toisen ihmisen osoittamaan asioita, jotka ovat koko ajan nenän edessä. Ne vain pitäisi nähdä. Ja muistaa. Ja osata soveltaa käytäntöön.
Miten astelet yleisön eteen? Miten olet yleisön edessä? Mitä annat yleisölle? Miten paljon annat yleisölle? Ihmisille, jotka ovat tulleet kuuntelemaan minua. Miten kannat itsesi?

Monta maanantaita

Kolme viikoa ilman suklaata. Tai oikeastaan mitään mikä sisältää suklaata ja/tai kaakaota. Alku oli hankala. Sitten alkoi tottua. Nyt (jo) asiaa ei oikeastaan edes ajattele. Suklaahyllyä ei ikään kuin ole olemassa. Kauralastuhylly sen sijaan on! Välipalahimossa käännytään omenien puoleen. Tänään ostin herkkuhetkeksi hedelmäsmoothien, joka todellisuudessa on lähinnä mehua. (Ihan hyvää mehua sinänsä…) Perustin instagram-tilinkin, jonne kerään […]